Koska laitoin kaksi kertaa 18650 pariston väärinpäin laturi-yksikköön, aloin miettiä, miten tätä voisi estää. Löysin netistä ohjeen, missä on esitelty kehitys, jossa on askel askeleelta paranneltu. Osoite on:
Tästä olen poiminnut ainoastaan viimeisen suojapiirin:
Tein itselleni isometrisen kuvan tästä, koska minulla ei ole aavistustakaan miten MOSFET transistorin nastojen sijoittelusta.
Tässä on valokuva piiristä, siitä näkee minkälaisia johtoja olen käyttänyt ja miten olen juottanut komponentit levyyn kiinni.
Toinen valokuva samasta piiristä. Laitoin tosiaan ensin 18650 oikein päin kiinni. Tästä ei savu noussut. Olin aika helpottunut. Minun piti kerätä kaikki rohkeuteni, ennen kun laitoin 18650 pariston väärinpäin kiinni. Nyt minulla on uusi yleismittari, jossa on myös virtamittaus- ominaisuus. Oikeinpäin latausvirta oli noin 14.3 mA, Väärinpäin ei ollut ollenkaan virta. Siis se toimii nyt. Juotin illalla vielä toisen kopion tästä kytkennästä, niin minulla on kaksi kompassivyön suojapiiriä.
Olen kuullut, että nykyään kehitetään älyvaatteita. On http://www.plusea.at/ verkkosivu jossa on surrealistisiä ehdotuksia älyvaatteille. Tosielämässä on esimerkiksi älypaita, joka tunnistaa, jos ihmisen selkä ei ole suora ja muistuttaa sitten värinällä suoristamaan selkää. Sitten on älykkäitä sukkia, jotka mittaavat diabeetikon jalan lämpötilän ja varoittaa värinällä jos on tulehduksen vaara. Tämä kompassivyö on siis älyvaate, joka kertoa minulle värinällä, missä suunnassa on pohjoisnapa. Se toimii myös yölla tai jos olisin sokea. Tämän elektroniikka rakentelun kautta jouduin ensimmäistä kertaa niin sanotun I2C bus:in kanssa tekemisiin. Jotta ymmärtäsin sitä paremmin laitoin esimerkiksi kaksi Arduinoa yhteen, niin että toinen Arduino lähettää teksti toiselle ja toinen Arduino kuittaa sen tekstin vastaanotetuksi. Kokeilin myös laittaa kahta erillistä anturia (MPU6050 ja QC5883L) saman I2C -bus:in kauttaa Arduinoon, ja sain sen toimimaan. Aikaisemmissa Arduino -rakenteluissa laitoin aina 9V paristot Arduinon virransyötöksi, mutta tämän projektin yhteydessä huomasin, että markinalla on paljon parempi virransyöttöyksikkö, missä on 2 Lithium - 18650 kenno virtalähteenä.
Olen seurannut Kyle Corryn ohjeita. Se näyttää olevan sopiva rakennusprojekti minulle, koska osallistun suunnistuskilpailuihin, jopa yöllä. Instructables, Kyle Corry
En olisi pystynyt kirjoittamaan tällaista ohjelmaa, peukut pystyyn Kyle Corrylle! Github, Kyle Corry
Adaptaationi tässä on vielä keskeneräinen. Koska MPU9250:tä ei näytä enää olevan tuotannossa, käytän BNO055:tä (käytyäni läpi QM5883L:n ja MAG3110:n, ja koska ne olivat huonolaatuisia antureita, siirryin parempaan tyyppiin). Käytän myös logic level converter:in, vaikka useimmat BNO055-oppaat eivät käytä niitä. Luulen, että vaikka kytken vain GND: n ja 3.3V: n Arduinosta anturiin, Arduinosta saattaa silti saada 5V: n A4 (SDA) ja A5 (SCL) nastan kautta anturiin. Compass.cpp-tiedostossa on kallistuksen kompensointialgoritmi. jossa Xm=mag_xcos(thetaRad)-mag_ysin(phiRad)sin(thetaRad)+mag_zcos(phiRad)sin(thetaRad); ja Ym=mag_ycos(phiRad)+mag_z*sin(phiRad); Paul McWortherin ohjeen mukaan.Paul Mc Worther
Ohjelmassani kallistuksen kompensointi ei näytä toimivan. Omaa visualisointia varten ja testauksen aikana lisään python-ohjelman cuboid_draw_ursina_B.py, joka lukee COM6-portista ja piirtää näytölle kolmiulotteisen kuution kuin symbolisoidun arduinon ja kirjoittaa samalle näytölle anturin tämänhetkisen suunnan. "N", "NE", "E", "SE", "S", "SW", "W", "NW" Tarkistin siis samalla kompassilla, ja se näyttää toimivan hyvin. Poistan Kylen ohjelmasta koodirivit, jotka liittyvät kalibrointiin, koska BNO055:llä (Adafruit) on oma kalibrointirutiini.
Arduino Nano Uno (Sertronics Berrybase)
BNO055 (magnetometer) Sertronics Berrybase
coin vibration motors (Aliexpress)
Button switch
10K resistor
USB cable Belt Battery pack
Breadboard
Logic level converter
glue
Soldering kit
Adafruit_BNO055
utility/imumaths.h
Adafruit_Sensor
Kalman Filter
Ohjeet: Tee vyön päälle merkintä 45 asteen välein alkaen suoraan edestäsi. Siihen sijoitetaan moottorit. Suoraan takanasi oleva moottori osoittaa kohti etelää ja sen oikealla tai vasemmalla puolella olevat moottorit kohti kaakkoa ja lounasta. Ohjelmassa moottoreihin liittyy numero ilmansuunnan alkaen pohjoisesta, joka on vyön etupuolella, ja sitten vastapäivään ensin luoteeseen, länteen jne. Kiinnitä värähtelymoottorit vyölle merkittyihin kohtiin. Käyttämissäni värähtelymoottoreissa oli tarrakiinnitys, mikä teki tästä helppoa. Kytke komponentit yhteen periaatteessa samalla tavalla kuten alhaalla olevassa piirikaaviossa ja valokuvassa. Laita sitä kokonaisuutta, joka koostuu Arduino Nanosta, magnetometristä, painikekytkimestä, loogisesta tasomuuntimesta ja uudelleenladattaviin 18650-kennoihin perustuvasta virtalähteestä, sopivaan laatikkoon ja kiinnitä laatikko vyöhön nippusiteilla. Huomautus: Kaaviossa värähtelymoottorit jakavat yhteisen maajohdon. Kuvassa virtalähdettä ei näy, koska silloin kun tein tämän ohjeen, se oli rikki, koska laitoin vahingossa väärällä polarisaatiolla varustetun 18650:n laatikkoon. Jotain savua nousi ja se haisi. Älä siis laita väärinpäin!
Kiinnitä tärinämoottoreiden johdot vyöhön sähköteipillä. Saat parhaan tuloksen, kun hankit kutistesukan, joka on vähän leveämpi leveää kuin vyö, ja kiedot koko vyön, jolloin vain USB-kaapeli jää näkyviin Arduinoa varten. Lataa tämä luonnos Arduinoon sen jälkeen, kun olet asentanut tarvittavat kirjastot. Paina painiketta vaihtaaksesi diskreetin tilan (pieni pulssi kohti pohjoista vain suunnan muuttuessa) tai aina päällä-tilan (värähtelee aina kohti pohjoista) välillä.
Tärinämoottorit ovat hyvin herkkiä, ja kaapelit ovat hiuksenhienoja, ja pienikin veto rikkoo liitoksen. Siksi tärinämoottorit on suojattava mekaanisilta vaurioilta. Tätä varten liimaan tärinämoottorin muoviseen alustaan, joka suojaa tärinämoottorin liittimiä. Muovinen pohja on U:n muotoinen. Teen juotoskolvilla U-profiilin kylkeen pieniä reikiä, joiden läpi punon johdot. Solmin johtojen päihin solmun, jotta veto ei siirry juotoskohtiin. Sitten juotan tärinämoottorin syöttöjohtoon ja maakaapeliin.
Leikkasin vanhasta hanskasta kärjet pois ja ompelin nämä kärjet säännöllisin väliajoin kuminauhan päälle, jolloin tärinämoottoreille muodostui ”pesiä”. Sitten teippasin ensin teflon-teipillä moottorit suojan sisälle ja kaapelit tiukasti kiinni muovipohjaan. Teflon-teipin avulla voin purkaa yhden moottoreista myöhemmin, jos jokin vika ilmenee. (Normaali teippi on hyvin tarttuvaa ja teippiä purkaessa joutuu käyttämään saksia, jolloin saattaa katkaista kaapelit tahattomasti) Teflonin päälle laitan vielä muutaman kierroksen kirurgista teippiä. Kirurginen teippi ei ole niin tarttuvaa, mutta silti vahvaa.
Tällaiselta näyttää koelevy MLX90393 anturilla, Arduino Uno:lla ja jännitetaso-erottajan kanssa. Tässä näkyy myös kuminauha-vyön alkupää, johon ompelin soljen, ja ensimmäisen tärinä-moottorin "pesä". Näkyy myös, että suojelin vyön polkupyörän sisäkumilla. Musta kaapeli on maadoituskaapeli, joka kulkee jokaiselle tärinä-moottorille. Virransyöttö yksikössä on kaksi ladattavaa 18650 kennoa. Minulla on paljon näitä 18650 kennoja, koska yösunnistuksen otsalamput toimivat näilla, minulla on myös sen takia myös kunnon laturi niille. Virransyöttöyksikössä on yksi vaihto kytkin "Normal" - "Hold" ja sen asento pitää olla "hold". Toisella puolella on valkoinen painonappi, ja kun painaa sen, virransyöttö-yksikön LED valot menevät päälle. Useimmiten ne LED valot ei kuitenkaan menee päälle, sitten laitan lyhyesti USB kaapelin kiinni, silloin se pitäisi käynnistää. Virransyöttö-yksikön reunassa on toisella puolella 3V pinnit, ja toisella on 5V pinnit. Tässä asetelmassa kiinnitän 5V-pinnit arduinon 5V-puolelle. Periaatteessa tämä virransyöttö-yksikkö toimii myös laturina, pitää vaan laittaa USB kaapelin kiinni. Huomioi, että kennot pitää ehdottomasti laittaa sinne oikein päin, muuten laite rikkoontuu paukkuen ja savu nousee. Siksi teippasin 18650 kennoihin valkoista teippia plussan puolelle, ja samaten yksikölle valkoista teippiä. Tuhosin kaksi sellaista yksikköä jo. Minusta on parempi käyttää jännitetaso-erottimen, koska useimpien anturien sisäinen jännite-taso on 3.3V eikä 5V, ja 5V:n jännite saattaa rikkoa anturit.
Breadboard, jossa on peruskomponentit: BNO055, logic level converter, kytkin jatkuvan tärinän ja keskeytyvän tärinän välillä ja Arduion Nano. Selkeästi järjestetty niin, että elektroniikkapiiri on helpompi jäljentää.
Elektroniikkalaatikko avattuna vaaka-asennossa, jossa on Arduino nano, logic level converter, virtalähde ja IMU-anturi, joka on vaakasuorassa. En usko, että on mahdollista muuttaa koodia niin, että BNO055 voi olla pystysuorassa asennossa, se ei ole tarkoitettu siihen, BNO055:n sisäinen kalibrointi ei toimi.
Värähtelymoottori kiinnitetty nahkavyöhön yksinkertaisella tavalla. Jotta tärinä olisi paremmin havaittavissa, laitoin vanua tärinämoottorin alle. Jos tärinämoottorit olisi liimattu suoraan nahkavyöhön, tärinä ei tunnu niin hyvin.
Nahkavyöhön perustuvan haptisen kompassivyön kokoonpano, jossa elektroniikkalaatikko on kiinnitetty suoraan pystyasennossa nahkavyöhön. Pystyasennossa laatikko heiluu voimakkaasti, ja se aiheuttaa paljon vääristymiä, mutta se on helpompi pukea, koska kaikki on yhtenä kappaleena. Yksinkertainen, mutta käytännössä tämä versio ei ole kovin hyvä.
Haptinen kompassivyö, tekstiilikuminauha versiona lantiolla, ja avattuna. Leikkasin leipälaudan halki, että BNO055 voi olla vaaka-asennossa. moottoreiden värähtely tuntuu selvästi iholla, koska tekstiilikuminauha pitää värähtelymoottorit kevyesti iholla. Kun elektroniikkaa on vaakatasossa tärähtäminen on vähemmän, kun sillä juostaan nopeasti pusikon läpi, ja signaalivirheitä sattuu vähemmän. Anturin äkillisiä kallistusliikkeitä tapahtuu vähemmän, esimerkiksi kun hyppäät kalliolta tai kompastut ja kaadut. on myös parempi, että kaikki elektroniikka on erillään varsinaisesta haptisesta kompassivyöstä.
Versio elastisen tekstiilinauhan kanssa, jossa polkupyörän sisäkumi suojana ja muovisolki. Elektroniikka on elektroniikkalaatikossa lannetaskussa. Johdot kulkevat vyöstä lantiotaskuun. Tämän pienten sähköjohtimien osuuden suojaamiseksi silikoniputki leikataan veitsellä spiraaliksi ja kiedotaan sitten sähköjohtimien ympärille, jotta ne eivät pääse sotkeutumaan pensaisiin ja pensaiden oksiin. Tässä vaiheessa haluan vielä jättää elektroniikan breadboardille, koska en ole vielä aivan varma, haluanko pitää kiinni BNO055-anturista vai olisiko mahdollista siirtyä yksinkertaisemman ja halvemman magnetometrin piiriin ilman kiihtyvyysanturia. (eli täysimittaiseen IMU-anturiin).
En ole tyytyväinen yksittäisiin johtoihin arduinosta kuhunkin värähtelymoottoriin. Se aiheuttaa sotkua. Litteä kaapeliratkaisu näyttää olevan puhtaampi ratkaisu. Ihmisen vyötärö ei ole todella pyöreä, vaan enemmän kuin ellipsi, joten säädä värähtelymoottorin pisteiden välisiä etäisyyksiä. Jotta ihmiset, joilla on isompi vyötärö, voivat käyttää kompassivyötä, käytän 110 cm:n vyötärönympärystä. Asia on niin, että haluan tehdä 2 kompassivyötä, joten teen kaiken niin, että saan 2 identtisesti leikattua lattakaapelia. Kaikki on symmetristä keskipisteestä. Kaikki kaapelin päät varustan dupont-liittimillä, ja - erittäin tärkeää - testaan kaikki kaapelit, jotta voin varmistaa, että niissä ei ole vikoja ja että jokainen johto on toimiva liittimestä toiseen.
Joustava tekstiilinauha, johon on ommeltu solki, mittanauha ja lattakaapeli, joka on asetettu maahan. Merkitsen keskikohdan. Joustavan tekstiilinauhan päälle asetetaan värähtelymoottoreiden koe-”pesät”.
Soljen "naaras" osan pää. Itse asiassa solki on leveämpi kuin kahden tärinämoottorin välinen normaali etäisyys, joten siitä syntyy jonkin verran virhettä.
Lattakaapeleiden päät teipataan lattiaan, jotta lattakaapeli on suorassa. Lattakaapelissa on 26 johtoa, joten jätän 2x3 ulointa johtoa leikkaamatta. Leikkauskohta merkitään ensin huopakynällä taulukon mukaiseen leikkauspituutta. Kun kaikki merkinnät on tehty, ne on myös tarkistettava (molemmilta puolilta, sen on oltava symmetrinen).
Kun kaikki yksittäiset johdot on merkitty, viillän litteän kaapelin veitsellä merkityn kohdan ympäri. Käyn läpi kaikki merkityt kohdat.
Tämä on viimeinen vaihe. Kun viillot on tehty, jatketaan halkaisua niin, että molemmat symmetrisesti leikatut litteät kaapelit irtoavat toisistaan. Tee lopuksi leikkaukset leikkaavilla pihdeillä.
Tärinämoottorit tulevat JST-SH koiras liittimillä varustettuna. Ostan siksi siihen sopivat naaraspuoleiset liittimet. Nämä täytyy juottaa. Liitimen nastat ovat hyvin pieni.
On parempi, jos käyttää vain vähän tinaa, että johdon säikeet pysyvät mahdollisimman taipuisana. Juottokohta on hauraampi eikä kestää taittumista niin paljon.
Kaavin maadoituskaapelin auki kuumalla juottokolvilla suurennuslasin alla. Kiinnitin lattakaapelin tukevasti jalustalla ja puristimilla. Työnsin metallilevyn maadoituskaapelin ja toisen kaapelin väliseen rakoon alustaksi. Sitten raavin kaapelin muovivaipan varovasti pois kuumalla juottokolvilla varoen katkaisemasta säikeitä. Työnnän juottokolvin myös säikeiden alle. Kuorin liitäntäkaapelien eristykset etukäteen. Kun juotat, purista johdot tiukasti kiinni ja juota suurennuslasin alla. Kun olet saanut ensimmäisen juotosliitoksen tehtyä oikein, seuraavat juotosliitokset ovat paljon helpompia, koska sinun tarvitsee vain siirtää kaapelia.
On selvää, että juotosliitokset katkeavat helposti, jos kaapeli jatkuvasti taittuu hieman edestakaisin, kuten kompassivyön käytössä varmasti tapahtuu. Siksi liimasin kaikki juotosliitokset lujasti epoksiliimalla (2-komponenttiliima). Kiedoin siis ensin skotch-teippiä pistokkeen ympärille muodostaakseni eräänlaisen ”kaukalon”. Ja sitten kaikki kaapelin päät pistokkeineen tukevasti pöytään teipillä, jotta mikään ei pääse liikkumaan. Sitten sekoitan epoksiliimaa ja täytän kaikki juotosliitokset epoksiliimalla.Sitten odotan että epoxi kovettuu. Seuraavana päivänä poistan teipin ja käärin eristysteipin näitten kahden johtimen ympärille.
kaaviokuva piiristä. Kuvassa Adafruit BNO08x, mutta minulla todellisuudesssa BNO085 slimeVR. Liitinnastat ovat kuitenkin sama. Suojausdiodeja käytetään poistamaan induktiivisen kuorman äkillinen jännitepiikkin, kun syöttövirta keskeytyy. Tosiaan tässä virtapiikki on ilmeisesti riittävän pieni, Arduino ei ole vielä rikkonut.
kuvassa miten nauhakaapeli kiinnitettynä kahdella puristimella. Alhaalla teräsharja, näkyy jolla poistin sulanutta muovia juotookolvilta. Vakaan juottokolvin tukemalla toiseen taivuteltavaan hanhenkaulaan. Katson ensin suurennuslasin ohi, että juottokolvi osuu suunnilleen kohdalleen, sitten katson suurennuslasin läpi.
keltainen johto on kiinnitetty toiseen hanhenkaulaupuristimeen alhaalta. Juottokolvi tukeutuu toiseen hanhenkaulaan. Muista sivellä juottokohta juotosnesteellä. Yritän olla säästeliäs tinan kanssa, koska tinattu johto on hauras, siis kannattaa että on vaan mahdollisimman lyhyt pätkä tinattuna. Juottoavustus magneettisillä joustavilla hanhenkaulapidikkeillä nopeuttaa työn, koska tässä tavitaan ennemmän kuin kahta kättä.
Kuvassa näkyy, miten kiedoin sähköteippi tärinämoottoreihin vieviin johtoihin ympärille, jotta ne pysyisivät siisteinä yhdessä. Tässä kohdassa vosi myös olla kutistesukka.
Kuvassa näkyy nauhakaapeli kokonaisuudessaan. Tässä vaiheessa on tärkeä vielä testata kaikki, että varmasti kaikki juottokohdat johtavat sähköä. Minusta tämä on paljon siistiimpi ratkaisu kuin se aikaisempi, jossa oli erillisiä johtoja, se muistutti spagettia.
Arduino kukkakastelu-kokoeilujen yhteydessä halusin että neljälle kukkapöntöille menisi aina saman verran vettä. Kuvittelin, että sitä on helppo tehdä, mutta sitä se ei ole. Aina se vesi jostain syystä menee yhteen pönttöön aivan liika, ja toiselle kukkapöntölle ei mitään. Kuvittelin, että jos tekisi samankokoiset reijät, se onnistuisi. Ensin tein muovipalikoista liimaamalla kokeiluversion mihin neulalla pistämällä tein mahdollisimman samankokoiset reijät vähän samanlainen idea niin kuin sairaalan infuusioidan tiputuslaitteet. Ei se toiminnut, aina joku reikä oli pikkasen suurempi ja sitten vesi meni vaan yhdelle pöntölle. Siksi päätin, että jospa kokeilisin 3D- tulostamalla, siinähän reikien pitäisi olla tarkkoja. Ei se silti toiminnut. Sen näköinen sisäpuoleltä näytti puolikas.
Sen näköinen se stl malli näytti ulkopuolelta. Sen mallin "stl" tiedoston tallensin Cloud serverille. (tiedosto oli liian suuri, sitä ei voinut lähettää sähköpostin liitteenä). Kun piirsin sen mallin Unigraphics ohjelmalla (nykyään ohjelman nimi on "Siemens NX") Se oli minulle samalla myös kiva harjoitus 3d-mallentamisessa. Esimerkiksi piti muistaa, että 3d tulostaja ei voi mielivaltaisia ulokkeita, koska siinähän tulostetaan aina muovikerros toisen kerroksen päälle, ja kun se muovi on vähän kuuma, se saattaa mennä vähän kasaan ja menettää muotonsa. Siemens NX soveltuu oikein hyvin erikoisten aaltomaisten ja kurvikkaiden pintojen mallentamiseen.
Siis löysin tulostuspalvelun www.tori.fi verkkosivulta. www.tori.fi on lähinnä käytettyjen tavaroiden verkkomyynti, samanlaista mitä oli ennen keltaiset sivut. 3-d mallin maksoi noin 15 Euro, ja se tuli postilla aika nopeasti. Ei se kokeilu oli siltä sen vaivan arvoista, koska se periaate ei oikein toimii. Veden jakajan pitää olla erinäköinen. Sen toimivan mallin voi löytää verkkosivulta:
Ostin niin sanottuna heräteostona erittäin halvan LIDAR:in. Osittain myös kun näin jo youtube bloggarista, että sellaisia pystyy kytkemään arduino:n. Ja vaikka se robotin rakentelu tuntuu toistaiseksi vielä vähän isolta projektilta, silti saahan minulla olla unelmia. Siis unelma tehdä näistä servomoottoreilla, arduinoilla ja muilla antureilla sellaisen neipöräisen vekottimen, joka osaisi ajella ympärille, ja sen silmänä toimii tietysti tällainen Lidar, niin että robotti ei törmäisi oviin, vaan pysähtyisi aina kiltisti. Siis tämä on vielä täyttä unelma. Unelman toteuttamisen este on ajan ja ehkä myös kärsivällisyyden puute. Aikaa tarvitsisin varmaan monta viikkoa peräkkäin, jolloin keskittyisin pelkästään tähän, mutta enhän voi käyttää kaikki viikonloput tähän, onhan minulla paljon muuutakin harrastuksia ynnä muita pakolliset kotiaskareet. tämä lidarin kokeilu voisi olla se ensimmäinen askel,jolla minun pitkä robotinrakenteluprojektin taival alkaa. Tämä on se linkki siihen, mistä ostin tämän ihmelaitteen.
Kun ostin tämän LIDAR:in, kuvittelin vielä, että sitä pystyisi kytkemään arduinoon suoraan, ainakin näin se teki se sveitsiläinen bloggari, missä piti vielä ihan erilainen muunnin, minkä minä myöskin ostin, mutta joka nyt lojuu vielä muitten elektroniikkaromun seasssa. Mutta oikeastaan tämä kytkentä suoraan tietokoneen USB porttiin on ainakin minulle jo helppo, koska ohjelmointi työkalu Visual Studio Code, ja python on valmiiksi asennettu ja minulle kohtuullisen tuttu. Tarvittava liitinmoduuli tietokoneen USB-porttiin löytyy seuraavan linkin alta. TTL tarkoittaa Transistor-Transistor Logic ja wikipedian mukaan nimi tarkoittaa, että transistori sekä vahvistaa että suorittaa loogiset toiminnot. Ei kai se mtään tarkoittaa, mutta se on USB portin ja sarjasignaalin RS232 välinen konvertteri. Muistan vielä että lyhenne RS232 esiintyi C64 tietokoneen kanssa. Linkki:
Siinä Lidarin myyntipaikalla on myös viitaus millä hakusanalla löytää sopivat ohjelmapätkät signaalin purkaamiseen. Tämä Discord keskusteluryhmä tuli julkisuuteen sen takia, koska joku Amerikkalainen julkaisi siellä salaisia vaokuvia ja muita tietoja Ukrainan sodasta, ilmeisesti vain kerskailua. Siinä kanavalla mb_1e2tydlidar-s4b on joku mies nimeltään VIDICON, joka on ahertanut tämän lidarin kanssa. Siis ilmeisesti myyjä ei ole antanut minkäänlaista dokumentaatio tästä laitteesta. Ettei sanoisi että se on hyvin tyyppillistä Kiinalaisille toimittajille. Siis VIDICON:illa on näköjään sopivat signaalien analysaattorit, jolla se on vähitellen saannut selville, mitä se datapaketti tarkoittaa, joka se laite antaa ulos.Täytyy nostaa hattu tälle miehelle, kunnioitan suuresti, että sellaisia guruja löytyy tästä maailmasta. Tässä pitää mainittaa, vaikka se koodi tuleekin githubista, ettei se ihan yks-yhteen käynyt , mutta minun piti vähän kokeilla, milla Baud-rate:lla se toimii siis 153600. Minun tietokoneella on siis ollut jo python valmiiksi asennettuna VS Code:lla, mutta siihen piti vielä laittaa lisämoduulit pygame, serial, math ja enum. Oliko sudo apt-get install -y enum tai se vastaava Windows koneella.
Tässä on siis se ohjelma. Se ei ole ihan sama kuin githubin ohjelma, mutta baudrate:n ohella muutin pygame:n käskyn set_at, joka tuottaa aivan liian heikon pisteen ruudulle ja korvasin sen pygame.draw.rect kommenolla, joka tuottaa paljon selkeämmän pisteen. kokeilin myös pygame.draw.circle, mutta se onaivan liian hidas. Muutin myös suurennuskertoimen, distancef = distance / 40 # 40 is the magnification factor sitten kun haluan ennemmän yksityiskohtia esille, oma kasvon profiili esimerkkinä, silloin laitoin tämän kertoimen 3:ksi. Aika huonosti tunnen kuitenkin pygame:n ja se koko ohjelma on minulle melkein kuin hepreaa, varsinkin tämä class State(Enum). Pitää joskus vielä ajan kanssa perehtyä.
LIDAR kytkintä tietokoneen USB portille
Kokeilin LIDAR:in toiminta kulkemalla asunnon ympäri
Tämä taitaa olla aika yleinen harjoitus. Olen hirveän laiska kastelemaan kukkia, se unohtuu usein viikkotolkulla, ja haluan että kukkaa kastellaan automaattisesti pumpulla aina kun vesi on loppunut. Asetelmaan kuulu Arduino Uno, vesipumppu, vesiletku, veden tunnistin ja Arduinon sovituskortti, ja sininen relee.
Arduino ohjelmakoodi
Kopioin valmiin ohjelman. Yritin etsiä itselleni haasteen. Alkuperäisohjelmassa on delay- käsky, ja sillä estetään, että pumppu käynnistetään heti kun on anturi on tunnistanut, että vesi on loppunut. Mutta siinä vaiheessa ohjelma sykli loppuu. Tässä uudessa ohjelmassa ohjelmasykli ei koskaan keskeyty, mutta ohjelma syklin aikana triggeroidana 2 eri laskuria. Ensimmäinen laskuri käynnistyy, kun anturin tila on mennyt märkä -> kuivalle. Sen jälkeen annetaan mennä pitkä aikaa, ennen kuin pumppu käynnistyy, koska ei ole väliä että kukka on vähän aikaa kuivana, mutta on tärkeämpi, että pumpun paristo ei menee tyhjäksi sen takia koska pumppu käynnistyy aina vähän väliä. Toisaalta, heti sen jälkeen kun pumppu on käynnistynyt ja alkaa täyttämään vettää kukkaruukulle, pitää nopeasti sammuta pumpun kun anturi tunnistaa veden, koska muutenhan se ruukku valuisi yli ja vesi valuu lattialle ja tekee siellä vahinkoa. Siksi toinen laskuri melkein sammuu sen pumpun heti kun anturi tunnistaa veden kukkaruukun alla olevassa lautasessa. Tässä projektissa tuli sitten ensimmäistä kertaa kokeiltu releen käyttö, siis periaatteessa Arduinolla voidaan kytkeä myös oikeita verkkolaitteita, kuten lamppua, pistorasiaa, lämmityspattereita, radiota, ym. Mutta tämä tuntuu vielä vähän vaaralliselta, joten kaikki laitteet tässä vaiheessa toimivat ainoastaan paristolla. Lisäys: Ongelma ensimmäisen kytkennän kanssa on, että säiliö, mistä vesi otetaan, on tyhjä. Siksi siinä vaiheessa, kun pumppu käynnistyy, pitää estää, että pumppu kävisi jatkuvasti ja niin pumpun syöttöparisto tyhjenisi, vaikka ei ole toivoakaan että pumppu lisäisi vettä kukille. Koska pumppu käy tyhjänä, ja pumppaa ainoastaan ilmaa. Siksi pumpun käynnistäessä alkaa oma laskuri, ja kun laskuri on saavuttanut raja-arvon eikä kosteuden anturi on indikoinut märkää, pumppu ei menee enää päälle ja samalla punainen LED valo menee päälle. Sitten, kun näen, että punainen LED on päällä, käyn lisäämässä vettä vesisäiliöön. Sen jälkeen painan reset-napin. Reset nappi laittaa punaisen valon pois päältä ja asettaa pumpun käyntiaikalaskurin taas nollaksi. Joten seuraavalla kerralla kun anturi ilmoittaa, että kukka on kuivalla, pumppu alkaa taas pyöriä. Mutta ellei vesi on lisätty säiliöön, pumppu ei pyörii, koska se olisi pariston energian tuhlausta. Tämä laskurin arvo pitäisi sitten sellainen, että siinä ajassa säiliö joka tapauskessa tyhjennetään kokonaan.
tässäkin projektissa oli debuggaus kaikesta eniten aikaa vievä. Minua alkoi häiritä tosi paljon Arduinon sisäänrekennetun Serial monitorin ominaisuus, ettei siellä voi puhdistaa ruudun "clear" komennolla. Siitä löysin pienen Python apuohjelman netistä, joka kirjoittaa sarjaportin signaalin terminal ikkunalle, niin että jokaisen syklin jälkeen terminal ikkuna putsataan "clear" komennolla.
Alunperin minulla oli sähköisesti loistavasti varusteltu naisten pyörä. Siinä oli LED etuvalo ja LED takavalo, jolla oli vielä seisontavalo-toiminto. Valoa tarvitaan lähinnä talvella, vaan talvella tiet ovat lumen takia aika röpelöisiä, niin että ensin tärinässä irtosi takavalo. Sitten minulla on tapana irrottaa napageneraattorin kesäksi. Siinä pitää tietysti irrottaa myös etuvalon, joka hajosi samalla. Jujuhan siinä LED valossa on se, että siinä on sisäänrakennettu kaikki elektroonniset piirit, jotka vaihtavat napageneraattorin virran LED-valolle sopivaksi tasavirraksi. Ajattelin ensin ostaa LEDin, jonka voi kytkeä suoraan napageneraattorin, mutta en löytänyt. Mutta löysin netistä ohjeen USB laturille. Tilasin osia netistä (Farnell, conrad) ja kasasin keittiöpöydällä. Ja tilasin myös USB- LED valon. Yhden talven pyöräilin sen kanssa, mutta nyt olen taas hukannut sen LED valon. Täytyy taas ostaa jonkun LED valon. PS: Nyt kait tilasin sopivan mallin Ebay:sta "Union LED Headlight Sidelight Sensor Lux for Hub Dynamo"
Olin joskus ylpeä minun Lumina älykännykästä. Vaan ei kestänyt kauan ja se tippui lattialle. Ja niinkuin voilepää menee aina voipuollella maahan, niinhän tämä luuri meni naamapuolella mahalaskulle. Se tapahtui ehkä 2 viikkoa ostamisen jälkeen, en voinut sietää ostaa uuden heti. Onneksi työkaveri neuvoi, että näitä ruutujahan voi ostaa erillisenä netistä, ja sitten niitä voi korjata itse, koska ruudun mukaan tulee kaikki tarpeelliset työkalut, ja ohje tulee netistä. Niinhän sitten pakon edestä tein. Kyllä oli muutamia kauhun hetkiä. Siinä tarvitaan lämpöpuhallinta, jotta noi kaksipuoliset teipit irtoaisivat. Ja todella kärsivällistä täytyy olla siinä ettei käytä väkivaltaa.
Paljon kiitoksia tubettajalle, näiden ohjeiden avulla onnistui
Onneksi siihen aikaan minulla oli vielä toinen älykännykkä hallussa, niin että pystyin toistaa ohjeet yhä uudestaan samalla kun selvisin kaikista lisäongelmista
Kännykän sisäisten liittimien nastat ovat hiuskarvan paksuisia. Tosiaan korjauksen jälkeen oli pakko painella koteloa tietyn liittimen kohdalla niin että sain ruudun taas näkyviin. Paristo on tiukasti liimaattua koteloon, sitä saa vain kuumailmapuhaltimella ja samalla muovivivulla vääntäen ja silti kestää noin puoli tuntia ennen kun se irtoaa. Sama asia oli ruudun kanssa, koko ajan pitää kuumentaa. Eikä saa liika voimaa käyttää, ettei riko koteloa. Tietysti uuden ruudun pitää myös liimata kaksipuoleisella teipillä, siis pitää leikata noin 2mm levyiset raidat normaali 2-puoli-teippirullasta.
Kirjastossa kompastuin Tero ja Kimmo Karvisen "Sulautetut" kirjaan. Ei se heti vielä johtanut mihinkään, mutta se oli vähän niin kuin hiljalleen kytevä hiillos, joka alkoi vaivaamaan minun mieltäni. Myöhemmin vasta kuulin vielä että kansalaisopisto olisi järjestämässä kurssin siitä. Kurssi ei toteutunut, mutta ostin tämän starter-kit:in. Katsotaan mitä siitä vielä tulee.
Olen tehnyt aikaviive- videoita älykännykällä. Selvä ongelma on, ettei aikaviivettä voi asettaa, ja toinen, että kamera tarvitaan kuitenkin koko ajan olla mukana, sitä ei voi jättää mihinkään. Siihen tarvitaan: 1. ESP32CAM (Alibaba) 2. 5V virtalähde (Tokmanista) 3. USB kaapeli, tästä vain koiras litin (Clas Ohlson) 4. Kaksi johtoa, toinen puoli naaras liitin, joka sopii ESP32 CAM neulamaisille ulosotoille, toinen puoli krokotiilinipistimet. 5. SD korttilukija + siihen sopiva USB kaapeli 6. SD kortti. Löysin netissä ohje, miten tehdään koppi 3-D tulostimella. Tässä se toimii myös pulkupyörän korjaussarjan. Siihen kiinnitin liimalla erilaisia puurimoja. Siihen vielä joudun kaivertaa pieniä lovia puukolla, koska muuten RST ja flash nappi häiritsevät.
Takana on reikä 5V ja maadoituskaapelille, niiden naaras-pistoke on valitettavasti vähän liian pitkä. Kannessa on reikä kameralle, sen voi tehdä poralla. ESP 32 pitää istua aika tiukasti, muuten se notkuu ja kuva on vinossa-
Jos pelkää, että sade sattuisi kuvauksen aikana, voi ESP 32 laittaa kynttilän tuulosuojan sisälle. Tuuli on aika kova, se voi estää myös, että ESP32 CAM lentää pois, tai kaatuu tuulessa.
Sen jälkeen, kun kuvaus on tehty, vien ESP kameran sisälle, pysäytän sen, joko Wifi:n kautta tai vedän pelkästään 5V johdon pois, otan SD kortin pois ja luen Sd-korttia tämän korttilukijan kautta. Se korttilukija oli minulla vielä jäljessä vanhan pikselikameran takia. Mutta kaapeli oli erikoinen, kapealla USB mini-A liittimellä.
Tämä ohje nyt on vähän niin kuin itseäni varten.
Muista:
Kännykän Wifi pitää olla päällä. Settings -> Wireless and Networks -> tethering and portable hotspot-> Portable Wifi hotspot
Tietokone pitää olla yhdistettynä kännykän Wifissa Ctrl +X -> Wifi -> show available networks -> Connect
Toimii vain Firefox:in selaimen kanssa osoite http://192.168.43.209/
(siis ei https)
Käynnistää Arduino- ohjelma. Ohjelmassa pitää olla myös Wifi:n ssid ja salasana oikein.
Lataa Timelapse ohjelma
Kytkee ESP32CAM USB kaapelilla tietokoneeseen. Laite ei rikkoo, vaikka olisi samanaikaisesti virtalähteessä kiinni.
Tarkistaa Port COM3 tai COM7
Tools-> kaikki asetukset oikein päin.
Ainakin
Wifi101/WiFiNINA Firmaware updater
Board ESP32 Wrover module
Upload speed 115200
Flashmode QIO
Partition scheme Huge APP (3MBNo OTA /1MB
Core debug Level .None
Programmer AVR ISP
Paina upload Arduino- ohjelmassa.
Pitää rst ja flash nupit alhaalla. Silloin kun upload starttaa, siis kun ....----....---- tulee esille ohjelman komenttiruudulle, päästää rst nuppi. Sitten ledien pitäisi mennä päälle.
Tätä harvoin mene ensi kerralla. Vasta kun LED:it menee päällee, asiat alkaa olla kunnossa.
Siinä vaiheessa vaihdan COM 7 ja COM 3 välissä. Kumma kyllä, ohjelma näyttää aina ESP32 Wover Module on COM7 tai COM3. Nyt kun tätä kirjoitan, se oli COM7.
Avaan vielä serial monitor:in. ja painan resettiä. Tämän yhteydessä pitäisi myös tulla SD kortin koko esille.
SD Card Type: SDHC
SD Card Size: 32000MB
Total space: 31936MB
Used space: 0MB
.........
WiFi connected
Starting web server on port: '80'
Starting stream server on port: '81'
Camera Ready! Use 'http://192.168.43.209' to connect
Sitten vasta voidaan firefox selainta avata ja kirjoita sen osoitteen sinne.
Sitten laitan 5V ja GND johtimet kiinni ja irrotan USB kaapelin, ja kokeilen, toimiiko stream vielä.
Asetan Timelapse 3000-6000 ms.
Resolution CIF (400x296) kun laitoin tarkemmin, tuli epämiellyttäviä häiriöitä kuvaan.
Kuljen tietokoneen, kännykän, ja ESP 32 Cam:illa siihen paikkaan, missä meinaan tehdä aika viive
videon. Sitten asetan ESP CAM vaakasuoraksi, ja käytän still- kuva toiminnon, ja varmistan että kuva on oikein. V-flip täytyy myöskin kenties painaa. Vasta sitten painan timelapse kuva.
Sen voi sitten anna pyöriä, monesti jätän sen tunniksi ulos. Kuljen tietokoneen kanssa sisälle. Wifi:n antenin säde ulottuu ehkä 10m päähään.
Nyt on jo toinen ESP32: siinä ei ole sisäänrakennettu ophelmointilaite, mutta ulkopuolinen laite nimeltään CP2102 USB to TTL Serial Converter Module. Siinä toimituksessa on myös Wifi antenni, ja sen ansiosta kantama on jo 15m tai ennemmän. Ohjelmointivaiheessa kaapelien pitää olla kuten kuvassa. Ohjelma siirretään Arduino IDE:stä samalla kuin ennen. Mutta sitten kun ohjelma on siirretty, pitää ensin irrottaa johdin joka yhidstää GPIO0 ja GND. Sen jälkeen painan reset, ja sitten saan luettua Arduino:n serial monitorista laitteen osoitteen, joka on http://192.168.43.40. Sen jälkeen voin myös ottaa RX ja TX jodot pois. Laite tarvitseen ainoastaan 5V ja GND toimiaakseen. Ensin laitan Kännykkästä Settings- Tethering & portable hotspot - Portable Wifi hotspot - ... päällä. Sitten laitan Kännykän Nettiselaimessa ensin siinä oikealla ylänurkalla "New incognito tab" päällä. Sitten Selaimen osoitekentällä sen laitteen osoitteen. Jos laitteessa on virta päällä, pitäisi jo tulla kamera kuva. Jos ei, painan vielä reset- nappia. Ja sitten voin käynnistää kännykältä aikaviive- sarjan. Näin pitäisi onnistua.
Kun asennan ESP32 ohjelmointi varten, pitää mennä Arduino IDE Tools manage Library, ja siinä pitäisi löytää bitluni ESP32Lib
File- Preferences
https://dl.espressif.com/dl/package_esp32_index.json/
http://arduino.esp8266.com/stable/package_esp8266com_index.json/
Upload speed 115200
Flashmode QIO
Partition scheme Huge APP (3MBNo OTA /1MB
Core debug Level .None
Programmer AVR ISP r this, I will be able to select in tools Board Board ESP32 Wrover module
]]>
pilvinen